Kunnille lisää kuluja ajoneuvokaluston hankintoihin liittyen. Olisiko vaihtoehtoja ?

Työryhmä valmistelee EU:n puhtaita julkisia ajoneuvohankintoja koskevan direktiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Tarkoituksena on lisätä nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen osuutta, kun tehdään julkisia ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja. Seuraavaksi työryhmä arvioi juuri valmistuneen selvityksen pohjalta eri vaihtoehtoja, miten kansallinen lainsäädäntö toteutetaan kustannustehokkaasti ja alueelliset erot huomioiden.                            

Näin alkaa tarina valtioneuvoston sivustolla. Asian ympäriltä on tehty selvityksiä ja niiden perusteella on kaikkien koronakriisikiireiden keskellä ehditty puuhastella velvoittavia määräyksiä mm. kunnille liittyen autokaluston ostoon tulevaisuudessa. Käytännössä tässä tarkoitetaan sitä, että hankittujen (ostettu, vuokrattu, liikkumispalvelut, jne) autojen tulee olla puhtaita. 

Puhtaus tarkoittaa henkilö- ja pakettiautojen osalta sitä, että CO2-päästöt uushankituissa henkilö- ja pakettiautoissa tulee olla max. 50g/km vuoden 2025 loppuun saakka ja 0g/km vuoden 2026 alusta lähtien. Suomeksi sanottuna vuoden 2025 loppuun saakka uushankintaostoihin kelpuutetaan ladattavat hybridiautot ja täyssähköautot, vuoden 2026 alusta lähtien vain täyssähköautot. Määräys tulee koskemaan EU-hankintadirektiivin hintakynnyksen (60 000 €) ylittäviä hankintoja. Suomelle on asetettu velvoite, jonka mukaan 38,5% uusista henkilö- ja pakettiautohankinnoista tulee olla puhtaita.

Puhtaaksi raskaaksi ajoneuvoksi luokitellaan N2 ja N3-luokan ajoneuvo, joka kulkee biopolttoaineella, säköllä, kaasulla tai vedyllä. Suomelle on asetettu määrällinen velvoite, jonka mukaan uusista raskaiden ajoneuvojen hankinnoista tulee olla puhtaita 9 % ajanjaksolla 8/2021-2025 ja 15 % vuodesta 2026 alkaen.

Puhtaaksi Linja-autoksi luokitellaan ajoneuvo, joka kulkee biopolttoaineella, sähköllä, kaasulla tai vedyllä. Suomelle on asetettu määrällinen velvoite, että uusista linja-autohankinnoista tulee olla puhtaita 41 % ajanjaksolla 8/2021-2025 ja 59 % vuodesta 2026 alkaen.

                                       

Edellisissä esitettyjen  velvoiteprosenttien antajaa/lähdettä ei kerrota sivustolla.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ? Kustannusvertailun tekeminen on siinä mielessä hankalaa, että harvasta automallista on olemassa polttomoottori- lataushybridi- ja täyssähköversiota, jolloin auton muut ominaisuudet olisivat samat, ainoastaan käyttövoima muuttuisi. Otetaan kuitenkin esimerkki henkilöautopuolelta. Volkswagen Golfin polttomoottorikäyttöinen perusmalli maksaa maahantuojan verkkosivujen mukaan n. 25 000 €. Vastaava malli ladattavana hybridinä maksaa 32 000 € eli noin 1,3 kertaa polttomoottoriversion hinnan. Täyssähköinen, vastaavankokoinen Volkswagenin ID4 -malli maksaa 40 000 € eli 1,6 kertaa polttomoottoriversiota enemmän ja 1,25 kertaa ladattavaa hybridiä enemmän. Eli jos/kun hankintoja joudutaan tekemään, elokuusta 2021 joulukuun 2025 loppuun saakka saadaan samalla rahalla kolme autoa neljän sijaan. 2026 tammikuusta eteenpäin autoja saadaan ostettua samalla rahalla, jolla vuoden 2021 kesällä saatiin viisi autoa, 2026 alusta lähtien täytyy tulla toimeen kolmella. Mistä rahat siihen, että toiminnot saadaan pyörimään aiempaan malliin ?

 

Mielenkiintoista näissä päästökeskusteluissa on mielestäni se, että keskusteluissa harvoin on mukana elinkaariajattelu eli liikkumisen tuottamat päästöt valmistuksesta romutukseen kaikkine muine ympäristövaikutuksineen. Puhutaan vain siitä, mitä auton pakoputkesta tulee tai on tulematta. Kyseessä lienee jonkin sortin itsepetos. 

                                 

Keskimääräisen henkilöauton valmistuksessa syntyy noin 10 tonnia hiilidioksidia, vastaavan luvun ollessa sähköauton kohdalla noin 15 tonnia (riippuen akkukemiasta ja akun koosta; kolme vuotta sitten vastaava arvo oli 25-30 tonnia). Näin ollen, kun ostetaan uusi sähköauto, päästöjä on syntynyt 15 tonnia ennen kuin sillä on ajettu metriäkään. Onko olemassa vähäpäästöisempää vaihtoehtoa ? Autot, jotka ovat liikenteessä, eivät aiheuta valmistuksenaikaisia päästöjä. Eli olemassaolevalla hyväkuntoisella, iäkkäämmälläkin autolla on 15 tonnin päästöetu uuteen sähköautoon ja 10 tonnin päästöetu uuteen polttomoottoeiautoon verrattuna. Lisäksi, iäkkäämpää autoa voidaan korjata käytetyillä osilla, joiden käytöstä ei synny lainkaan CO2-päästöjä, toisin kuin uusia automalleja, joihin ei ole tarjolla purkuosia, mistä johtuen syntyy  osien tuotannosta ja kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä, koska auton varaosia ei juurikaan Suomessa valmisteta. 

Paikallisesti työllisyyteen asialla olisi vaikutusta sitä kautta, että esimerkiksi kunnat ja kaupungit pystyisivät vapaammin käyttämään paikallisten korjaamoyrittäjien palveluita kalustonsa kunnossapidossa ja ylläpitokulujen hallinnassa.

                                                        

Onko globaalien päästöjen kannalta edullisempaa, ettei autoja käytetä elinkaarensa loppuun ?

Miksi päästöasiaa ei ole tutkittu tästä näkökulmasta ? 

PS. Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 osana Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa.