YKSIPUOLISTA PÄÄSTÖAJATTELUA

                                                                

Suomi on jostain kumman syystä sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuosikausia ennen EU-tavoitteita, puhumattakaan maailmanlaajuisista tavoitteista. Tässä on myös huomattava se tosiasia, että Suomi on pohjoinen maa, jossa mm. asuntoja tarvitsee lämmittää, mistä aiheutuu väistämättä päästöjä eteläisempiä maita enemmän. Silti jostain selittämättömästä syystä halutaan tehdä muutos nopeammin kuin EU sen mahdollisesti tulee tekemään. Kuvitellaan, että Suomen toimilla on jotain vaikutusta ilmastoon, Suomen päästöt noin promille maailman CO2-päästöistä. 

Siellä täällä julistetaan ilmastohätätila maassa, jossa saasteongelmaa ei ole. Jopa lapsia pelotellaan kouluissa hätätilalla, katastrofilla ja suurin piirtein maailmanlopulla. Kuka tämän hysterian seurannaisvaikutuksista kantaa vastuun ?

Ilmakehän lämpötiloja on mitattu reilut sata vuotta ja maapallo on miljoonia vuosia vanha. Maapallon historiaan mahtuu suuria ja pieniä jääkausia, kuumempia jaksoja ja kaikkea siltä väliltä. Niiden syistä ei ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisimmin ne liittyvät ainakin osittain maapallon kiertoradan muutoksiin aurinkoon nähden. Lämpötilanvaihteluja on ollut siis jo paljon ennen ihmistä ja hiilipitoisten polttoaineiden keksimistä ja polttamista. Se ei muutu mihinkään.

Jos nyt kuvitellaan, että kaikki ilmaston lämpötilanmuutokset ja sääilmiöiden muutokset ovat ihmisen aiheuttamia, täytyy kuitenkin muistaa, että ilmasto on  globaali, eikä se tunnista muuta kuin päästöjen kokonaismäärän; päästöjen seurausvaikutukset eivät ole riippuvaisia esimerkiksi asukasta kohden lasketuista päästöistä, valtioiden rajoista tai siitä, onko hiilidioksidi peräisin nuotiosta, maakaasusta, turpeesta, bensiinistä, polttoöljyistä tai kivihiilestä. 

                         Vain kokonaismäärä koko ilmakehässä ratkaisee.

Päästönhallintaan rakennettavat uudentyyppiset laitteistot, kuten muutkin tekniset laitteet ovat kalleimpia, mitä uudemmista sovelluksista on kysymys. Tämän takia uuden tyyppisiin laitteisiin investoiminen ei ole järkevää, jos vanhat laitteet toimivat; myöskin siksi, että uusien laitteiden valmistus ja vanhojen romutus tuottavat päästöjä.

Kun on seurannut julkista keskustelua, on valmistuksesta romutukseen -tyyppinen päästöjen elinkaarilaskenta unohtunut kokonaan, puhutaan sitten päästöistä yleisesti tai vaikkapa autoista. Jostain syystä kiinnostaa vain kuluva hetki.                                                       Joku voisi olla sitä mieltä, että koko homma on tarkoitushakuista.

                         Mika Anttonen Autoliiton 100-vuotistilaisuudessa. Kesto n. 28:00