Mielikuvia

Käsitteenä mielikuva tarkoittaa pelkistetysti jotain kuvaa ihmisen mielessä, ja mielikuva on jokaisella subjektiivinen ja se kertoo, mitä mieltä henkilö jostain asiasta on. Se on määritelty myös ihmisen kokemusten, tietojen ja uskomusten summana jotain asiaa kohtaan.

Mielikuvien muodostuminen voidaan esittää yksinkertaisen mallin avulla, jossa on mukana kaksi osapuolta; se, josta kuva tai käsitys muodostetaan ja se, jolle kuva muodostuu. Nämä osapuolet ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai kohtaavat toisensa, jolloin henkilö muodostaa mielikuvia kohteesta tekemiensä havaintojen ja niistä muodostetun informaation perusteella. Kohteen henkilössä tuottama informaatio on siis keskeisessä asemassa mielikuvan muodostumisessa.

Mielikuvat muodostuvat ihmisen valikoivan havainnoinnin ja osittain myös mielikuvituksen perusteella. Mielikuvien muodostuminen on jatkuva prosessi, jossa ihminen muokkaa ja päivittää mielikuviaan koko ajan uusia asioita havainnoidessaan, joten mielikuvat eivät ole koskaan valmiita.

Mielikuviin ja niiden muodostajaan (ihmiseen) pyritään vaikuttamaan viestinnällä, mutta viestijä ei pysty rakentamaan mielikuvia valmiiksi vastaanottajalle, sillä mielikuvat rakentuvat vastaanottajan omassa mielessä, joka muodostaa niitä kokemuksiensa ja oletuksiensa avulla päivittäen vanhoja mielikuvia. Siitä huolimatta onnistunut mielikuvan rakentaminen ihmisten mieliin on eräs tärkeä kilpailukeino, ja mielikuvan rakennusaineina käytetään tyypillisesti mainontaa tai piilomainontaa.

Mielikuvilla on merkitystä myös siinä, kuinka ihminen toimii ja tekee päätöksiä. Tätä kuvaa seuraava kuvio (Rope & Mether):

Kuviosta näkee, että ihminen tekee mielikuviensa ohjaamana joko tietoisesti tai tiedostamattaan päätökset esimerkiksi jonkun tuotteen tai palvelun ostamiseen, urheilujoukkueen fanittamiseen tai vaikkapa äänestämiseen, mikäli asia on mietinnässä. 

Mielikuvamarkkinointi on kannattavaa, kun markkinoilla on paljon samantapaisia tuotteita tai palveluita ja näin valintaa pystytään ohjaamaan mielikuvien avulla. Tässä tilanteessa kilpaileviin hyödykkeisiin kohdennetaan mielikuvallista viestintää, mikä saattaa olla ratkaisevassa asemassa hyödykkeen valintaa tehtäessä. Tämän tyyppinen viestintä voi olla tavallisuudesta poikkeavaa, esimerkiksi tuote-sijoittelua tai muuta lähes huomaamatonta ja ohimenevän tuntuista.

Mitä ihmeen pölinää tuo edellinen oli ? Kyseiseen asiaan syttyi kiinnostus, kun tutkin tänä vuonna ilmestyneistä Kirkkonummen sanomista, kuinka monta sellaista artikkelia tai mielipidekirjoitusta paikallislehtemme on julkaissut, joissa on ollut poliittinen puolue mukana, joko artikkelissa itsessään tai kirjoittajan omassa allekirjoituksessa on käytetty poliittisen puolueen nimeä, eli kirjoittaja on esiintynyt poliittisena toimijana. Kirkkonummen Sanomat ilmestyy kahdesti viikossa.

Lehti on luettavissa ennakkoon verkossa osoitteessa www.kirkkonummensanomat.fi.

Tällainen kooste datasta syntyi (päivittyy aina lehden ilmestyessä):

                                                                                                                                                         13.06.2021                                                                       

                                                                                

                          

     Kuvassa on vaaka-akselilla puolueet ja pystyakselilla julkaisujen määrä.

     Syitä epätasaiseen jakaumaan on varmaan monia, mutta meissä jokaisessa             jakauma synnyttää jonkun laisen mielikuvan, eikä vähiten paikallislehden               neutraliteetista. Kaavio päivittyy aina uuden lehden ilmestyttyä.      

                

Tästäkin saattaa syntyä mielikuvia. Kullekin arvojensa mukaan.